Kalevan alakerta-artikkeli elokuu 2012

Nokian rinnalla koko Oulu eli huikean menestyskaaren. Nyt yrityksen alamäessä kaupunki menettää useita satoja työpaikkoja. Kaupungin varallisuus hupenee, yhteisöveron tuotto pienenee, alihankkijat ovat ahtaalla. Kaupunki joutuu säästökuurille, se joutuu myös hakemaan rakennemuutosavustuksia. Meidän täytyy selviytyä.

Säästäminen on yksi keino. Toinen keino on etsiä uusia hyvinvoinnin ja työn lähteitä. Oulu ei vaivu toimettomuuteen, osaaminen ole kadonnut mihinkään. jatketaan työtä, tehdään uusia avauksia omilla vahvuuksillamme. Kyky tehdä yhteistyötä on paras voimavaramme.

ICT on kaupungin vaurauden tekijä myös tulevaisuudessa. Mutta vain yksi monien joukossa. Tarvitaan perusteollisuutta, liike-elämää, kauppaa ja logistiikkaa. Tarvitaan koulutusta ja tutkimusta. Vireä ja monipuolinen kulttuuri pitää kaupungin elävänä. Tarvitaan hoivaa ja hyvinvointia ja  elämyksiä. Monipuolinen elinkeinoelämä on menestystarinoiden kehto.

Kaupunkisuunnittelu luo edellytyksiä joilla parannetaan työtä ja toimeentuloa Oulussa. Missä ovat kehityksen aihiot? Osittain ne liittyvät oleviin ja tuleviin kaupungin hankkeisiin.

Oulun ydinkeskusta muuttuu, kaupunkikuva paranee, palvelut monipuolistuvat. Kaupunkikulttuuri kukoistaa. Ihmiset kohtaavat, puheen sorina, iloiset äänet ja musiikki täyttävät ympäristön.

Muutos on näkyvä, keskustaa korjataan, puretaan ja rakennetaan useista paikoista. Se tietää työtä ja toimeentuloa. Oulu ottaa paikkansa Pohjolan keskuksena.

Haluamme korostaa ydinkeskustan ja torinrannan ohella Raksilan asemaa kehityksen kohteena. Tulevassa Raksilassa kaupunkilaiset saavat monipuolisen kokonaisuuden kauppaa ja kulttuuria, leipää ja sirkushuveja.

Entä merikaupunki Oulu? Oritkarin satamaa laajennetaan ja väylä ruopataan 13 metriin. Toppilansalmen pohjoisosaan, Rantatoppilaan on suunniteltu merihenkinen asuinalue, veneilykeskus sekä merikeskus, jossa korjataan ja varustellaan aluksia. Palvelut ja kauppa menestyvät. Myös teatteri, konsertit ja taiteelliset esitykset tuodaan alueelle. Tulevaisuudessa Ouluun saapuvat matkustaja-alukset rantautuvat merikeskuksen laituriin. Myös Tall Ships Racelle on riittävästi laituritilaa.

Kesäinen Oulu ja Nallikari ovat lyömätön yhdistelmä Suomen matkailukartalla. Olemme yhdessä matkailuyrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa tutkineet aluetta ja huomanneet sen monet mahdollisuudet. On perusteltua kasvattaa majoituskapasiteettia ja samalla luoda kylämäistä rantamiljöötä. Alue on myös oivallinen paikka seikkailuille, paritanssille ja huvipuistolle. Nallikaria voidaan kehittää paremmin kaupunkilaisia ja turisteja palvelevaksi elämystehtaaksi. Samalla Oulu edistää matkailuelinkeinoa, palvelutuotantoa ja luo uusia työpaikkoja.

Linnanmaa on kasvanut yhdeksi Euroopan johtavista teknologian kehityskeskuksista. Alue on noin 20 000 ihmisen työssäkäynti – ja opiskeluyhteisö. Nyt alueen toimintoja ja rakennetta halutaan monipuolistaa. Teknologiakylän kehitys edellyttää sen kytkemistä ympäröiviin asuinalueisiin, Kuivasrantaan ja Rajakylään.

Oulussa pitää tehdä uusia tuotteita, joilla maailmalla pärjätään. Toinen kehitysaskel voi olla  koulutuspaikkojen ja osaamisen tuntuva lisäys. Yhteisenä tavoitteena  voisi olla koulutus-ja tutkimuskeskittymä, jossa uudet ajatukset kuhisevat ja pöhisevät. Joka on riittävän vahva estämään Pohjoisen innovaatioputken valumisen ulkomaille.

Kontinkangas on loistava ympäristö hyvinvointiteknologialle. Nykyisellään siellä työskentelee noin 8000 ihmistä. Tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon.  Kastellin koulutuskeskus on rakenteilla, sairaanhoitopiiri lähtee uudistamaan toimintamalliaan ja kiinteistöjään puolen miljardin euron pitkäkestoisella ohjelmalla. Kastellin vanha koulu, Aapistien pohjoisreuna ja Kastellin kenttä ovat paikka hyvinvointiteknologian ja lääketieteen uusille edistysaskelille ja sovellutuksille.

Kun armeija lähti Hiukkavaarasta, uudet vuokralaiset, nuoret muusikot, taiteilijat ja käsityöläiset täyttivät kasarmirakennukset, joiden yhteenlaskettu lattiapinta-ala on 2,5 hehtaaria. Luovilla aloilla Oulussa toimii noin tuhat yritystä ja ala työllistää noin 2200 henkeä.  Hiukkavaaran haaste on saada tilapäisestä toiminnasta pysyvää. Kasarmialueesta halutaan luovien alojen keskus, jossa harrastelijoista kasvaa ammattilaisia, ideoista konkreettisia tekoja ja työpaikkoja. Onnistuneet eurooppalaiset esimerkit kannustavat hankkimaan kiinteistöt perustettavalle yhteisölle ja rakentamaan yhteisvastuullinen ja toimijalähtöinen hallintomalli alueelle.

Lohi, terva, laivat, puu, sellu, paperi, lannoitteet ja ICT. Lippulaiva vaihtuu aika ajoin. Perusteollisuus jatkaa tasaista rataansa. Miten katsomme Oulusta pohjoiseen? Tuoko Pohjois-Suomen kaivosteollisuus kehitystä myös Oulun seudulle? Rikastamo, mutta myös energia- ja kierrätysteollisuutta on tarjolla. Kaupunki valmistautuu haasteisiin, kaavoitus on alkanut, vaihtoehtoja tutkitaan.

Historiansa aikana Oulu on selviytynyt tulipaloista, pommituksista ja sodista. Kaikesta on selviydytty omalla työllä. Meidän ei tarvitse emmekä me saa vain odottaa apua ulkopuolelta. Me otamme aloitteen itsellemme ja rakennamme yhdessä parempaa Oulua.  Yhteistyö on perustus, jonka varaan yksilöt ja yhteisöt rakentavat hyvinvointia.