Oulun rumin talo –kilpailu on saamassa uuden voittajan. Jos Arinan Valkea, Oulun uusin tavaratalo, rakennetaan nykyisten rakennuslupasuunnitelmien mukaan, voitto on varma.
Riemuitseeko Arina? ”Me teimme, mitä halusimme. Me mitätöimme lainvoimaisen asemakaavankin. Sopimukset eivät meitä sido, lupaukset on tehty rikottavaksi.”
Mitä on tapahtumassa?
Edessäni on kaksi erilaista kuvaa. Isokadun ja Kauppurienkadun kulmasta pohjoiseen. Kuvillaan Uki Arkkitehdit visioivat, millainen on katettu katuosuus Valkean ja Kauppurikorttelin välissä.
Toisessa kuvassa, siinä vanhemmassa vuodelta 2008, katu on katettu läpinäkyvällä materiaalilla, lasilla varmaankin. Päädyt ovat myös lasia. Katunäkymä jatkuu katetun osan läpi kohti kirkon mäkeä. Talojen julkisivut ja räystäslinjat näkyvät. kaiken yllä kaartuu sininen taivas. Kuva kertoo, että katettu osuus yhä edelleen on katu, kuten Oulun ruutukaavakeskustassa tuleekin olla, läpinäkyvä, esteetön ja kadunomainen. Se on avoin väylä ihmisten tulla ja mennä. Kuva julistaa, että lasikaton alla katu on kaupunkilaisten yhteinen tila, kaupunkikulttuurin valtasuoni.
Toisessa, uudemmassa kuvassa tavaratalon raskas kattorakennelma työntyy kadun päälle. Umpinainen katto, reikien osuus on vain 20 %, ikään kuin kahmaisee katutilan itselleen. Piirtäjä näyttää kertovan, että saman katon alla on hyvä olla. Samalla hän julistaa, että entinen Isokatu on nyt tavaratalon osa. Täällä määrää tavaratalo, milloin läpi kuljetaan, milloin ovet suljetaan. Shoppailu sallitaan, oleskelu kielletään.
Taiteilija piirsi ensimmäisen kuvan Arinan toimeksiannosta asemakaavoitusta varten. Se oli lupaus, jonka perusteella Oulun kaupunki sallii kadun kattamisen. Toinen kuva löytyy työmaan aidasta, se kuvittaa rakennuslupapiirustuksia. Se kertonee Arinan todellisen tavoitteen, myös sen, että lupaus rikotaan. Eikö yhdessä suunniteltua lainvoimaista asemakaavaa ole tarkoituskaan noudattaa?
Monen sivun mittainen on pääsuunnittelijan kirjaama kaavasta poikkeamien luettelo. Oulun rakennusvalvonta kuittaa kaavan vastaisuudet vähäisiksi. Väärin, sen tietää rakennusvalvontakin. Tietänevät myös, että pahasti keskeneräisen ja asemakaavan vastaisen suunnitelman hyväksyminen rakennusluvaksi romuttaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen menettelyn. Samalla Oulun kaupunki menettää uskottavuutensa rakentamisen ohjaajana. Näyttävät ajattelevan, että huonompikin Oululle kelpaa.
Tarina kulminoituu käsitteeseen valokatteinen. Asemakaava vaatii, että Valkean kohdalla katutila on valokatteinen. Rakennusvalvonta näyttää tulkitsevan, että valokate tarkoittaa vähän rei´itettyä umpikattoa.
Miten asia oikein on? Kotimaisten kielten keskuksesta kerrotaan, että kate on peitekerros, päällys. Valokate kattaa, suojaa sateelta ja läpäisee valon. Myös Oulun rakennusvalvonta on nettiohjeissaan käsitellyt aihetta: ”Valokate. Valokaterakenteissa käytetään alimpana lasina laminoitua lasia tai muuta vastaavaa rakennetta… ”
Molemmat tahot, myös rakennusvalvonta, todistavat, että valokate on läpinäkyvä. Pitäisi olla selvää puhetta, niin selvää, ettei sitä hovioikeuteen pidä mennä ratkaisemaan.
Isokadun rooli katettuna katutilana on asemakaavan lisäksi määritelty myös maankäyttösopimuksessa.
Missä sopimuksessa?
Oulun kaupunki, Oulun Pysäköinti ja neljä kiinteistöä tekivät 9.11.2011 maankäyttösopimuksen, jossa osapuolet sopivat asemakaavan ”toteuttamiseen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista.” Sopimus liittyy asemakaavaratkaisuun, jonka ”sopijaosapuolet ovat toteuttaneet koko kohteen käsittävällä suunnittelulla, asemakaavan muutoksella ja osapuolten näkemyksellä yhteistoiminnan eduista.” Siis kohdekortteli on yhdessä suunniteltu, kaavoitettu ja sovittu.
Sopimus kertoo: Isokadun on oltava saavutettavissa ja poistuttavissa molemmista päistään kävellen ympäri vuorokauden. Katutilasta sovitaan, että kadulla ei saa olla kiinteitä rakenteita, kuten seiniä muualla kuin päädyissä. Sopijaosapuolet ovat myös päättäneet, että katutilan katteen ja päätyjen on oltava läpinäkyviä.
Miten kävi?
Rakennuslupapiirustuksista käy ilmi, että katu on osa tavarataloa. Valmius sulkea katuyhteys on varmistettu. Kadulle on tarkoitus rakentaa seiniä, jopa kaventaa katutilaa kiinteillä seinillä. Kiinteä hissitornikin on kadulle ilmestynyt. Ja katto. Läpinäkyväksi valokatteeksi määritelty on muuttunut 2,2 metriä paksuksi, rei’itetyksi umpikatoksi. Ei kuu kuumota, ei aurinko paista.
Ei ole rakennuslupasuunnitelma asemakaavan mukainen, maankäyttösopimuksesta puhumattakaan.
Mitä tekee Arina?
Arinan aloitteesta kaupungin avainhenkilöt esittävät muutettavaksi maankäyttösopimusta. Muutosmiesten logiikka sanoo, että muutetaan käsite läpinäkyvä kate, termiksi valokatteinen, joka voidaan sopuisasti tulkita umpikatoksi?
Mielenkiintoista. Umpikujasta yritetään selviytyä muuttamalla sopimusta. Mutta tie vie ojasta allikkoon. Ei monikantista maankäyttösopimusta kaksi, kaupunki ja Arina, muita sopijaosapuolia kuulematta voi muuttaa. Tuloksen näyttää olevan laittomuuden tie ja sopimusrikkomus. Samalla menee Oulun kaupungin uskottavuus myös sopijaosapuolena, ei mitätön juttu varsinkaan maankäyttösopimuksissa.
Palaan isoon kuvaan. Asemakaava syntyi poliittisessa ohjauksessa laajan kansalaiskeskustelun tuloksena. Nyt asemakaava ja sopimukset on tarkoitus mitätöidä. Arina jyrää ja virkakoneiston eliitti peesaa. Huonoa jälkeä syntyy, vaikka hyvää kaupunkia sanotaankin tavoiteltavan.
Näyttävät eväät loppuneen. Nyt tarvitaan kansalaiskuntoa. Tarvitaan jälleen poliittista ohjausta. Tarvitaan vastuuta ydinkeskustan uudistamishankkeesta, tarvitaan panostusta laatuun, myös arkkitehtuurin. Ei se ylimääräistä rahaa vaadi, hyvä tahto ja taito riittävät.
Asemakaava määrittelee kaupunkirakenteelliset ja -kuvalliset periaatteet, ne, joita yhdessä on päätetty noudattaa. Arvoisa osuuskauppaväki, vaatikaa laadukasta työn jälkeä. Katsokaa, että Arinan Valkeasta tulee kaupunkirakentamisen mallisuoritus, joka kannustaa myös muita panostamaan laatuun. Kaikki Oulun parhaaksi.
Siitä teidän muistetaan ja viisauttanne kiitetään.
Oulussa 24.11.2013
Matti Karhula
mattikarhula 