Arinan Valkea

On hyvä, että keskustassa rakennetaan. Mutta miten rakennetaan?

Asemakaava on kaupungin valtuuston lainvoimainen päätös, jolla kaupunki ohjaa alueellaan suunnittelua ja rakentamista. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa, että asemakaavaa noudatetaan.

Galleria-korttelin Valkea-hankkeessa Oulun rakennusvalvonta on poikkeamassa asemakaavan sisällöstä ja määräyksistä. Salliessaan kaavan vastaisen rakentamisen rakennusvalvonta mitätöi valtuuston päätöksen ja kaupungin asemakaavassa ilmaiseman tahdon.

Asemakaava syntyy julkisen ja vuorovaikutteisen suunnittelun, tutkinnan ja arvioinnin tuloksena. Se perustuu paitsi kaupungin strategisiin tavoitteisiin myös laajoihin ja perusteellisiin selvityksiin ja tutkimuksiin. Myös asemakaavan vaikutukset liikenteeseen, kaupunkikuvaan, ihmisten viihtyisyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen arvioidaan. Päätös asemakaavasta edellyttää siis punnittua tietoa, harkittuja ratkaisuja sekä oivallusta yhteisestä edusta. Hyvä, viihtyisä ja kaunis kaupunki syntyy rakentamalla talot, kadut ja torit asemakaavan mukaisesti. Kansanvalta vie parempaan tulokseen kuin mielivalta, suunnitelmallisuus parempaan kuin itsekäs voitontavoittelu.

Oulun rakennusvalvonta on valmis asemakaavan vastaiseen rakentamiseen. Tällaisen vaikutelman saimme lukiessamme torstaina 17. 10. sanomalehti Kalevaa.

Asemakaavan mukaisesti Isokadusta tulee Kesäkatu Galleria- ja Kauppuri- korttelin kohdalla. Sen on määrä olla kaikille avoin lämmin kaupunkitila, sellainen, jota kaupunkilaiset ja kaupunkikulttuuri kaipaavat.

Millainen katu? Asemakaavamääräyksiin on kirjattu läpikulkuoikeus: ”on läpikuljettava kävellen yleensä ympäri vuorokauden. Katutilassa ei saa olla kiinteitä rakenteita, kuten seiniä.” Asemakaavassa kadunomaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kesäkadun seinien ja vesikaton tulee olla läpinäkyviä, jotta näkymä Isokatua pitkin ei tyystin katkea. Kaavassa kerrotaan, että kadulle ”saa rakentaa valokatteisen tilan.” Tavoite siis on, että aurinko paistaa, kuu kumottaa ja tähdet tuikkivat katon läpi kadulle saakka. Varmemmaksi vakuudeksi Arina, rakennushankkeeseen ryhtynyt, ja Oulun kaupunki ovat maankäyttösopimuksessa määritelleet ja vahvistaneet, että Kesäkadulla on läpinäkyvä katto. Pitäisi olla selvää tekstiä.

Mutta ei. Kesäkatu on saamassa massiivisen umpikaton, johon on puhkaistu muutama reikä. ”Kyllä se on valokate” sanoo rakennusvalvonnan kaupunginarkkitehti. Hän perustelee väitettään Ympäristötalon vesikattoratkaisulla. Väärin väittää arkkitehti. Umpikatto siellä on. Ympäristötalon korkean keskusaulan umpinaisen vesikaton alapuolella, katon rajassa, on toki pystyikkunoita, joiden kautta auringon valo yltää sisätiloihin. Se on ylävalo, ei valokate. Käykää vaikka katsomassa.

Ei löytynyt kaupunginarkkitehdilta perustetta poiketa kaupungin asettamista laillisista ohjeista ja määräyksistä.

On Arinan rakennuslupasuunnitelmissa tiettävästi muutakin asemakaavan vastaista. Asemakaavoissa osoitetaan rakennusten ulkoseinien paikat ja kerrosten lukumäärät. Rakennuksen ulkoinen hahmo, sen ulkokuori tulee näin määritellyksi periaatteella: yli ei saa mennä, alle saa jäädä.

Galleria-korttelin asemakaavassa rakennuksen rajamerkinnät ovat sitovia. Tiettävästi korkean asuintornin pituus ylittää sitovan rajan yli kymmenellä metrillä. Enää ei ole kyse huolimattomuudesta, tietämättömyydestä eikä vähäisyydestä vaan tarkoituksellisesta kaavan vastaisuudesta.

Miksi ei asemakaava kelpaa rakennusvalvonnan arkkitehdeille, joiden edustaja voimakkaasti osallistui kaavan valmisteluun. Miksi ei Arinalle, joka oli kaavoitusvaiheessa suunnittelemassa korttelia yhdessä kaupungin kanssa. Osapuolet päätyivät yhteiseen ratkaisuun, jonka mukaan asemakaava laadittiin. Asemakaava on sopimusluontoinen asiakirja. Luulisi Arinan pitävän sovitusta kiinni ja kunnioittavan Oulun valtuuston päätöstä.

Täytyy sanoa, ihmeellinen on rakennuslupaprosessi Oulussa. Asemakaavan laatiminen on äärimmäisen avoin ja kansanvaltainen tapahtumasarja kun taas rakennuslupakäsittely on täysin salainen. Ei pääse kaupunkilainen suunnitelmia lehteilemään ja tarkistamaan, onko rakennus valtuuston tahdon mukainen. Ei pääse, ennen kuin lupa on jo myönnetty.

Mitenkähän rakennuslautakunnan jäsenet pääsevät suunnitelmiin perehtymään ja taustaryhmiensä kanssa suunnitelman laatua ja rakennuskelpoisuutta arvioimaan. Taitaa päätös sittenkin perustua pelkästään virkakoneiston esittelyyn ja päätösehdotukseen. Koneisto jauhaa mieleisensä päätöksen, virkavalta ohjaa kansanvaltaa.

Ei rakennuslautakunnan aivan yksin tarvitse raskaita ratkaisuja tehdä. Heidän avukseen on nimitetty kaupunkikuvatyöryhmä, joukko virkamiehiä ja pari ulkopuolista arkkitehtia. Työryhmän on määrä antaa lausuntoja rakennuslautakunnalle.

Arinan Valkea-hankkeessa on nähty erikoisia piirteitä. Arinan edustaja tiettävästi kävi työryhmän kokouksessa vaikuttamassa ja kaupungin korkea virkamies varmistamassa, etteivät jäsenet ja alaiset liikoja vaadi. Poikkeuksellinen menettely onnistui. Kaupunkikuvatyöryhmä hyväksyi asemakaavan vastaisuudet.

Käykö Oulussa niin, että voima jyllää ja raaka voima ratkaisee. Pilataanko Oulun ruutukaavakeskusta ohi mennen ja huomaamatta. Eikö kaupungissa sittenkään ollut sijaa hyvälle ja kestävälle arkkitehtuurille.

Oulussa 23.10.2013

Matti Karhula

mattikarhula.com

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s