Tarjosin Oulun päivillä lauantaina 1.9. lammaskaalikeittoa kenttäkeittiöstä eli soppatykistä.

Sopparetken tukikohta oli Oulun ruotsalainen koulu, jonka pihalla soppakanuuna porisi ja savusi koko perjantai-illan.

Lihat kypsennettiin ja lihat luista irrotettiin sekä kaalet pilkottiin sisätiloissa. Kokkitiimiin liittyivät vaimoni Anne, perhetuttavamme Pirkko ja Mikko Vähälä, ystäväni Markku Toppila sekä isäntänä Anders Wentin. Töitä tehtiin eikä politiikkaa puhuttu.

Keitto kypsyi illalla. Maustaminen ja loppuvirittely jäivät lauantaiaamulle. Tunnelmallista oli yksin aamun rauhassa maustella ja maistella.

Torilla olin keittoineni Svenska Privatskolanin vieraana heidän osastollaan. Sopalla oli vientiä, 500 annosta tuli syödyksi. Maukkaaksikin kehuivat.

Kauhan varressa riitti töitä. Jakelun lomassa pääsin myös ruokavieraitani puhuttelemaan. Kokki Karhulan puheenvuoro:

Minä kerron, mitä te syötte ja mistä raaka-aineet ovat peräisin. Lammaskaalikeitto on aterian nimi. Reseptissä on noin 20 kg karitsaa, 50 kg keräkaalta, vettä, suolaa, pippuria, meiramia ja laakerin lehtiä. Keittoaika illalla oli noin neljä tuntia, lisäksi aamulla kiehauttaminen ennen ruokailua.

Karitsa on peräisin Rantasalmen Kolkontaipaleelta lampuri ja arkkitehti Ulla Sallisen tilalta. Uuhia on puolen sataa, pässejä kaksi, Valopää ja Santtu, vuosituotanto noin 70 karitsaa. Suomen lammas on pitkäraajainen, sitkeä ja itsepäinen. Se elää mieluummin aidan ulko- kuin sisäpuolella. Liha on maukasta. Koska teurastamojen maksama hinta ei kata edes tuotantokustannuksia, suoramyynti on pienten tilojen pelastus.

Keräkaalen on tuottanut Ville Vilkuna Nivalan Vilkunassa. Tilan päärakennus on peräisin 1800-luvun puolelta. Ville on tilan kuudes isäntä nimeltään Vilkuna. Viljeltyä tilalla on yli sata hehtaaria. Kaalipeltoa 16- 20 ha ja tilan vuosituotanto on 500- 600 tonnia kaalen päitä.

Me olemme mitä me syömme. Ravintomme valtavirta keskittyy markettien ja hypermarkettien tiskeille.

Onneksi meillä on myös kirkasvetisiä, iloisesti pärskyviä puroja; meillä on suoramyynti- ja lähiruokamarkkinat.

Meille kuluttajille lähiruokamarkkinat ja tilalta suoraan hankittu ruoka tarjoavat aitoja, paikallisia ja tuoreita makuja. Terveellistä ruokaa ja myös rohkeutta vaatia parasta.

Viljelijöille suorahankinta avaa markkinoita, lisää kilpailua sekä luo riippumattomuutta. Terveet markkinat avaavat tilaa vaurastumiselle.

Jotta ravinnon kysyntä ja tarjonta kohtaisivat, tarvitaan yrittäjyyttä, yhteistyötä ja maahenkeä. Myös suuret ketjut ovat havainneet kasvaneet laatuvaatimukset.

Liputan lähiruuan ja suoramyynnin puolesta. Uusi Oulu on maalaiskaupunki. Elävässä, virkeässä ja kukoistavassa kaupungissa me syömme terveellisesti lähiruokaa. Maalaiset tuottavat ja kaupunkilaiset kuluttavat. Kaupunki tarvitsee maaseutua ja maaseutu kaupunkia. Kun molemmat menestyvät, myös Uusi Oulu kukoistaa.

On syytä muistaa ja kiittää, luonnosta me elämme.

Matti Karhula

kokki