Huomaan, että virkani puhuttaa edelleenkin. Saanen siis sanoa sanasen asiasta itsekin.
Kun asiasta uutisoitiin, minun kantaani ei kysytty. Se olisi ollut kohtuullista. Asia toki oikaistiin seuraavassa lehdessä, mutta puutteellisesti.
Lyhyesti: koko hommassa oli kyse viran uudelleenmäärittelystä.
Miksi se oli tärkeää? Siksi, että voisin olla vaalikelpoinen. Enkä jatka enää johtavassa asemassa.
Asian piti olla valmis jo toukokuussa, mutta se venyi ja vanui. Päätös syntyi syyskuun lopulla.
Omasta puolestani asia on loppuunkäsitelty ja se oli sitä jo ennen Kalevan uutisointia. Kalevan riveiltä voisi lukea asian hieman toisin. Mitään riitaa ei jää muhimaan, eikä asian julkistaminen ole muuttanut sitä kysymystä mihinkään suuntaan.
Ja vähän pitemmin:
Irwinin laulussa kaikki alkoi lopputilistä. Tässä tapauksessa kaikki alkoi siitä, kun päätin lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Niin ilmoitin, etten ota vastaan virkaa, johon minut talvella valittiin. Sanoin itseni irti 14.6. Samana päivänä täytin 65 vuotta ja saavutin eläkeiän.
Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki teki 27.6. päätöksen 155§, jolla hän mm. erotti minut asemakaavapäällikön virasta. Siis samasta, johon minut oli valittu 13.3. 2001. Samalla minut nimitettiin määräaikaiseen toimeen. Tällä päätöksellä Matinheikki ylitti toimivaltansa, eikä päätös 155§ niin ollen ollut laillinen.
Esitin päätöksen oikaisuvaatimuksen, jotta uusi virka-asema saadaan laillisesti määritellyksi ja voisin saada vaalikelpoisuuden.
Kaupungin johto puuttui asiaan. Kokouksessa 17.9. Oulun kaupungin henkilöstöjohtajan tehtäväksi tuli tehdä uusi virkamääräys, jonka yhdyskuntajohtaja Matinheikki allekirjoitti 21.9. 2012, 190§.
Sain siis pätevän virkamääräyksen odoteltuani yli 4 kuukautta. Virkamääräyksessä 190§ kerrotaan, että jatkan viranhaltijana Oulun kaupungin palveluksessa vuoden vaihteeseen saakka eläkkeellejäänti-ilmoitukseni mukaisesti. Määräyksessä kuvataan myös työn sisältö, joka on toukokuussa esittämäni kaltainen.
Asia on osaltani loppuun käsitelty. Se oli sitä jo ennen kuin asiaa uutisoitiin julkisuudessa äskettäin.
Edessäni on jälleen puhdas valkoinen pöytä.
”Kun asiasta uutisoitiin, minun kantaani ei kysytty.”
Tämäpä traagista. Eipä kaavoituksessakaan ole juuri asukkaiden kantaa kysytty heitä koskevissa asioissa.
Sain lainvoimaisen päätöksen, olen tyytyväinen.
Kaavoitustoimi on lakisääteistä, myös siihen kuuluva vuorovaikutus. Kaavanlaatija kuuntelee mielipiteitä ja vastaa muistutuksiin. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia järjestetään ja asukkaiden kanssa yhdessä suunnitellaan. Valtuusto päättää.
Yhteistyössä on voimaa.
Kiitokset kommenteistasi
terveisin Matti