Demokratia ei saa kärsiä kuntauudistuksessa (Suomenmaa 26.10.)

Pitäisi puhua enemmän siitä, kuinka kuntauudistus vaikuttaa demokratiaan. Kansanvallan perusta, kunnallinen demokratia on muuttumassa kuntauudistuksen mukana.

Miten demokratia istuu kokoomuksen kuntamalliin? Ei oikein mitenkään. Kokoomus uhraa kunnallisen demokratian peruselementin, osallisuuden, rahataloudelle. Kansalaiset pääsevät vaikuttamaan entistä vähemmän omiin asioihinsa. Hallinnon portaita lisätään. Lohdutukseksi ja ajanvietteeksi kokoomus tarjoaa näennäisdemokratiaa, päätösvallattomia keskustelupiirejä kunnan eri osiin.

Kokoomus on viemässä meidät suurkuntamalliin, jotta kunnat selviäisivät edes lakisääteisistä velvoitteistaan hallituksen ajaman vastuun siirto- ja säästöpolitiikan paineissa.

Vahvemmat kunnat pystyvät tarjoamaan sosiaali- ja terveyspalveluja paremmin, sanoo kokoomus.

Kun kokoomuksen malli toteutuu, Suomessa kuntia on noin sata nykyisen 336:n sijaan. Syntyvää demokratiavajetta kokoomus Kataisen johdolla tilkitsee kunnanosavaltuustoilla.

Kun Kataisen suurkunnan rahkeet eivät riitä vaativan erikoissairaanhoidon pyörittämiseen, kokoomuksen malli sallii ylikunnalliset järjestelyt ja yhteistyön.

Kokoomus moittii nykykäytäntöä hallinnollisista himmeleistä. Miten onnistuu Kataisen joukoilta himmeleiden purku? Huonosti.

Kokoomus haluaa keskittää hallintoa. Se tarkoittaa, että yhä harvempi päättää yhä laajemmista ja monimutkaisemmista asioista. Kunnallisten luottamushenkilöiden resurssit eivät ole pohjattomat eivätkä aikavarat rajattomat. Tuloksena tulemme näkemään virkavallan kasvun kansanvallan kasvun sijaan.

Millaista mallia keskusta tarjoaa? Juha Sipilän esikunta kiteyttää välttämättömän hallinnon kahdelle tasolle, kotikuntaan ja maakuntaan. Keskustan mallissa työnjako on selkeä; kotikunta antaa lähipalvelut, päivähoidon, peruskoulutuksen, kirjaston, kulttuuritoimen ja liikuntapalvelut. Kotikunta järjestää myös asumiseen, rakentamiseen, ylläpitoon ja ympäristöön liittyvät palvelut.

Maakunta tarjoaa perusterveydenhoidon kotikunnassa ja erikoissairaanhoidon maakunnan keskussairaalassa.

Työnjako voi ulottua myös kaavoitustoimeen. Maakuntaliittojen toiminta, ammatillinen koulutus, jopa pelastustoimi voidaan fuusioida maakuntiin.

Sekä kotikunnan että maakunnan valtuustot valitaan yleisissä vaaleissa.

Keskustan ajama kuntamalli on selkeä ja looginen. Uudelle Oululle ja koko talousalueelle se antaa eväät kehittyä. Kempele, Liminka ja muut lähikunnat saavat vapauden jatkaa kansanvaltaisina yksiköinä, mahdollisuuden liittyä tai liittoutua. Tehdä itse ratkaisevat päätökset kunnissa, eikä alistua ministerien käskyvaltaan. Kyllä maakuntien naiset ja miehet osaavat harkita ja ymmärtää oman etunsa sekä tehdä tärkeät päätökset aivan itse.

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s