Suuret pomot yrityksiensä parasta ajaessaan järjestelivät keskenään myös henkilökohtaisia etujaan. Ilmarisen ja Finnairin väliset sopimukset julkisuuteen ponnahdettuaan kertoivat, mikä on maan tapa.

Media tarttui aiheeseen ja kertoi Vehviläisen asuntokaupoista, totesi pörssiyhtiöiden hallitusten olevan oiva kasvualusta keskinäiselle palkitsemiselle, oman edun ajamiselle, jopa ahneudelle. Ilmiö nimitettiin hyvä veli -verkostoksi.

Vaasan yliopiston tutkijakaksikko, professori Ari Salminen ja tohtorikoulutettava Venla Mäntysalo, lisäsivät löylyä julkaisemalla tutkimuksen Hyvä veli -verkostot, yleisin korruption muoto. Tutkimus uutisoitiin näyttävästi.  Todistettiin, että hyvä veli -verkostot ovat osa piilokorruptiota, joka vääristää kilpailua.

Julkisessa keskustelussa yleistäen väitettiin, että nimike, hyvä veli, on turmiollinen ja verkostona väylä väärinkäytöksiin ja korruptioon. Se jäi toki sanomatta, että tutkimuksen mukaan verkostoituminen ja yhteistyö Suomessa on pääosin tervettä.  Sitäkään ei mainittu, että puhuttelu hyväksi veljeksi on meillä Suomessa perinteinen ja arvostava ilmaisu.

Kun kerran alkuun päästiin, journalistin luova oivallus oli, että yhdistykset, seurat ja liikkeet, joissa kumppaneita puhutellaan nimikkeellä hyvä veli, hyvä sisar, ovat epäilyttäviä. Niissä juonitaan ja järjestellään etuja, menestystä, rikkauksia ja työpaikkoja toinen toiselle. Ei väliä, onko kyseessä hengellinen piiri, hyväntekeväisyysjärjestö, metsästysseura, salaseura tai muu yhteisö. Epäilyttäviä kaikki, sanoo tutkivan journalistin logiikka.

Näinkö on?

Otan tutkivan luupin alle kaksi tunnettua järjestöä, joissa jäseniä veljiksi tai sisariksi kutsutaan, rotaryt ja vapaamuurarit. Esittelen järjestöjen toiminnan periaatteita ja tavoitteita.

Rotaryt kertovat noudattavansa oman ammattinsa eettisiä ohjeita, oman maan lakeja ja yhteisön moraalisia sääntöjä. He ovat rehellisiä ja tasapuolisia niitä kohtaan, joihin he ovat liike- tai ammattisuhteessa. Ammatissaan rotaryt lupaavat edistää korkeimpia eettisiä arvoja. Tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossa pidetyn yritteliäisyyden perustana.

Rotaryn tunnuslause on Palvelu Itsekkyyden Edelle. Palvelutoiminta on paikallista, mutta myös kansainvälistä. Tavoitteena on lähimmäisten elämän laadun parantaminen ja kansojen välisen yhteisymmärryksen edistäminen.

Vapaamuurarius ohjaa jäseniään tarkastelemaan elämää moraalin ja etiikan näkökulmasta. Vapaamuurarit opastavat: Tehkäämme hyvää vapaasti ja anteliaasti, siitä melua pitämättä. Olkaamme ystävällisyydessämme vilpittömiä ja uskollisia toisillemme ja ketään erottelematta kaikkia ihmisiä kohtaan oikeudenmukaisia, hyvää tahtovia ja hyvää tekeviä.

Järjestön aatteet liittyvät vahvasti valistusajan ytimeen vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Sen vuoksi totalitaariset hallinnot eivät vapaamuurariutta ole hyväksyneet. Natsismiin ja neuvostokommunismiin ei mielipiteen vapaus kuulunut. Meillä Suomessa perustuslakiin mielipiteen ja yhdistymisen vapaus kuuluvat.

Yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Molempien järjestöjen tarkoitusperät täyttävät lain kirjaimen ja hengen.

Järjestöt eivät kerro tavoittelevansa laittomin keinoin yhteiskunnallista asemaa. Eivät ne salli jäsentensä hankkivan itselleen henkilökohtaista valtaa ja valuuttaa järjestön nimissä. Eivät ne hyväksy väärin käytöksiä eivätkä korruptiota. Jäsenet toki voivat olla vaikutusvaltaisia, arvostettuja yhteiskunnan rakentajia.

Ylevät sanat johdattavat epäilevän mielen pohtimaan sanoman todenperäisyyttä. Miten on, voiko samanhenkisyys kääntyä itsekkääksi oman edun tavoitteluksi? Ehkä kuitenkin löytyy hairahtuneita veljiä.

Kun tavallinen ihminen tarvitsee palvelun, keneltä hän sen ostaa? Onko ratkaisu halpa, mutta huono, vaiko kallis, ja erinomainen. Hän valinnee lähes parhaan kohtuuhintaan. Miten sen etukäteen tietää? Tietoa ja tuntemusta tarvitaan. Hän ostaa palvelun siltä toimittajalta, johon voi luottaa, jonka hän tuntee. Ei ole väliä onko hän sukulainen, onko heillä yhteinen harrastus tai maailman käsitys. Tärkeintä on luottamus. Näin me tavalliset ihmiset toimimme. Ei siinä moitittavaa ole.

Palvelun hankkiminen muuttuu täysin toiseksi, kun henkilö toimii julkisyhteisöön valtuuksin ja nimellä. Silloin ei tuttavuus, yhteiset kokemukset, höveli käytös, ei yhteiskunnallinen tausta tai paikallisuus saa valintaan vaikuttaa. On toimittava neutraalein perustein. Hankintamenettelyssä on oltava ehdottoman tasapuolinen. Valinnan on perustettava dokumentoituun tietoon, ei henkilökohtaisiin intresseihin. Näin me toimimme.

Ken rohkenee väittää, että ihmisten tunteminen, osaajien verkostot, yritteliäisyys, yhteisöllisyys ja markkinatalous johtavat väärinkäytöksiin etenkin niissä piireissä, joissa kumppania puhutellaan veljeksi tai sisareksi? Toivottavasti ei kukaan. Kertoohan Salmisen ja Mäntysalon tutkimuskin: ”Pääosin verkostoituminen ja yhteistyö Suomessa on tervettä ja yhteiskunnan kannalta tarpeellista.”

Voimme vapaasti kuulua tuttavapiireihin, seuroihin ja yhdistyksiin joutumatta epäilyksenalaisiksi. Me voimme edelleen puhutella arvostamaamme ihmistä veljeksi tai sisareksi. On syytä oivaltaa, että imaisu on ystävällinen ja yhdistävä. Se tuo puhuteltavan lähemmäs, henkisesti samalle tasolle.