Suuret kiitokset kaikille

Tällä kertaa ei tärpännyt. Olen kuitenkin erityisen iloinen kaikista niistä äänistä joita sain ja luottamuksesta, jota minulle osoitettiin. Äänisaaliini jätti taakseen monta kokeneempaa politiikan konkaria.

Työ jatkuu, kiitos äänestäjille ja minua monin tavoin tukeneille

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Uudelle Areenalle on tilaus ja tilaa (Forum24 26.10.)

Kaupunginhallitus päätti 18.9. antaa Arinan ja Keskon käyttöön market -korttelin Raksilan pohjoispäästä. Samalla hallitus päätti työntää uuden Areenan Raksilan urheilupuiston kaukaisimpaan nurkkaan Pohjantien kupeeseen. Mahdoton päätös, paikka todettiin jo kuutisen vuotta sitten liian ahtaaksi, saavutettavuudeltaan surkeaksi ja pysäköintiratkaisun takia liian kalliiksi. Sillä paikalla Areenan liike- ja muu toiminta ei muodostu kannattavaksi.

Eikö Areenalle ole sijaa Raksilassa? Luonnostelin kesälomalla kaksi vaihtoehtoa, joista toinen todettiin lupaavaksi.

Paremmassa suunnitelmassa uusi Areena nousee Pikkukankaalle. Areenan, jäähallin ja uimahallin keskeltä paloasema siirtyy Pohjantien läheisyyteen liikenteellisesti optimaaliseen paikkaan. Tilalle sijoitetaan pysäköintialue 550 autolle ja messukenttä.

Areena on urheilukeskus, konsertti-, kongressi- ja messukeskus.  Rakennus, jonka läpi kuljetaan rekka-autoilla, jonka käyttötarkoitus muuttuu yössä jääkiekkostadionista konserttiareenaksi.

Tässä on loistava tilojen sarja, uusi Areena, jäähalli ja Ouluhalli sekä laaja kenttä rakennusten keskellä käytettäväksi suurten tapahtumien, messujen ja konserttien foorumina. Tässä kontekstissa Areena kasvaa myös taloudellisesti kannattavaksi elämysten lähteeksi.

Raksilan marketit säätelevät oman elämänsä. Pinta-alaa on yhdessä tasossa 22000 m2 ja kortteliin mahtuu 1100 autoa. Eiköhän se riitä.

Raksilalaisten kannalta myönteinen lisä ja rauhoittava elementti on vanhojen kortteleiden ja kauppakiinteistöjen väliin nouseva asuinvyöhyke kahdelle sadalle asukkaalle.

Sija löytyi, löytyykö rahaa? Raksilan pohjoisreunan rakennusoikeuden arvo lähentelee kymmentä miljoonaa euroa. Myykö kaupunki vaiko vuokraa kiinteistöt? Vuokraus on kaupungille yleensä edullisempi vaihtoehto. Mutta, jos myyntihinta sijoitetaan Areenan rakentamiseen ja kaupunki tulee osalliseksi Areena-yhteisöön, kiinteistöstä saatava tuotto ja toiminnallinen vaikuttavuus ovat pelkän vuokratuoton vertaisia. Areenan muu rahoitus otetaan kaupunkikonsernin ulkopuolelta.

Sietää harkita ja panna toimeksi.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Demokratia ei saa kärsiä kuntauudistuksessa (Suomenmaa 26.10.)

Pitäisi puhua enemmän siitä, kuinka kuntauudistus vaikuttaa demokratiaan. Kansanvallan perusta, kunnallinen demokratia on muuttumassa kuntauudistuksen mukana.

Miten demokratia istuu kokoomuksen kuntamalliin? Ei oikein mitenkään. Kokoomus uhraa kunnallisen demokratian peruselementin, osallisuuden, rahataloudelle. Kansalaiset pääsevät vaikuttamaan entistä vähemmän omiin asioihinsa. Hallinnon portaita lisätään. Lohdutukseksi ja ajanvietteeksi kokoomus tarjoaa näennäisdemokratiaa, päätösvallattomia keskustelupiirejä kunnan eri osiin.

Kokoomus on viemässä meidät suurkuntamalliin, jotta kunnat selviäisivät edes lakisääteisistä velvoitteistaan hallituksen ajaman vastuun siirto- ja säästöpolitiikan paineissa.

Vahvemmat kunnat pystyvät tarjoamaan sosiaali- ja terveyspalveluja paremmin, sanoo kokoomus.

Kun kokoomuksen malli toteutuu, Suomessa kuntia on noin sata nykyisen 336:n sijaan. Syntyvää demokratiavajetta kokoomus Kataisen johdolla tilkitsee kunnanosavaltuustoilla.

Kun Kataisen suurkunnan rahkeet eivät riitä vaativan erikoissairaanhoidon pyörittämiseen, kokoomuksen malli sallii ylikunnalliset järjestelyt ja yhteistyön.

Kokoomus moittii nykykäytäntöä hallinnollisista himmeleistä. Miten onnistuu Kataisen joukoilta himmeleiden purku? Huonosti.

Kokoomus haluaa keskittää hallintoa. Se tarkoittaa, että yhä harvempi päättää yhä laajemmista ja monimutkaisemmista asioista. Kunnallisten luottamushenkilöiden resurssit eivät ole pohjattomat eivätkä aikavarat rajattomat. Tuloksena tulemme näkemään virkavallan kasvun kansanvallan kasvun sijaan.

Millaista mallia keskusta tarjoaa? Juha Sipilän esikunta kiteyttää välttämättömän hallinnon kahdelle tasolle, kotikuntaan ja maakuntaan. Keskustan mallissa työnjako on selkeä; kotikunta antaa lähipalvelut, päivähoidon, peruskoulutuksen, kirjaston, kulttuuritoimen ja liikuntapalvelut. Kotikunta järjestää myös asumiseen, rakentamiseen, ylläpitoon ja ympäristöön liittyvät palvelut.

Maakunta tarjoaa perusterveydenhoidon kotikunnassa ja erikoissairaanhoidon maakunnan keskussairaalassa.

Työnjako voi ulottua myös kaavoitustoimeen. Maakuntaliittojen toiminta, ammatillinen koulutus, jopa pelastustoimi voidaan fuusioida maakuntiin.

Sekä kotikunnan että maakunnan valtuustot valitaan yleisissä vaaleissa.

Keskustan ajama kuntamalli on selkeä ja looginen. Uudelle Oululle ja koko talousalueelle se antaa eväät kehittyä. Kempele, Liminka ja muut lähikunnat saavat vapauden jatkaa kansanvaltaisina yksiköinä, mahdollisuuden liittyä tai liittoutua. Tehdä itse ratkaisevat päätökset kunnissa, eikä alistua ministerien käskyvaltaan. Kyllä maakuntien naiset ja miehet osaavat harkita ja ymmärtää oman etunsa sekä tehdä tärkeät päätökset aivan itse.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Haluan keskustella itsekin omista asioistani

Huomaan, että virkani puhuttaa edelleenkin. Saanen siis sanoa sanasen asiasta itsekin.

Kun asiasta uutisoitiin, minun kantaani ei kysytty. Se olisi ollut kohtuullista. Asia toki oikaistiin seuraavassa lehdessä, mutta puutteellisesti.

Lyhyesti: koko hommassa oli kyse viran uudelleenmäärittelystä.

Miksi se oli tärkeää? Siksi, että voisin olla vaalikelpoinen. Enkä jatka enää johtavassa asemassa.

Asian piti olla valmis jo toukokuussa, mutta se venyi ja vanui. Päätös syntyi syyskuun lopulla.

Omasta puolestani asia on loppuunkäsitelty ja se oli sitä jo ennen Kalevan uutisointia. Kalevan riveiltä voisi lukea asian hieman toisin. Mitään riitaa ei jää muhimaan, eikä asian julkistaminen ole muuttanut sitä kysymystä mihinkään suuntaan.

Ja vähän pitemmin: 

Irwinin laulussa kaikki alkoi lopputilistä. Tässä tapauksessa kaikki alkoi siitä, kun päätin lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Niin ilmoitin, etten ota vastaan virkaa, johon minut talvella valittiin. Sanoin itseni irti 14.6. Samana päivänä täytin 65 vuotta ja saavutin eläkeiän.

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki teki 27.6. päätöksen 155§, jolla hän mm. erotti minut asemakaavapäällikön virasta. Siis samasta, johon minut oli valittu 13.3. 2001. Samalla minut nimitettiin määräaikaiseen toimeen. Tällä päätöksellä Matinheikki ylitti toimivaltansa, eikä päätös 155§ niin ollen ollut laillinen.

Esitin päätöksen oikaisuvaatimuksen, jotta uusi virka-asema saadaan laillisesti määritellyksi ja voisin saada vaalikelpoisuuden.

Kaupungin johto puuttui asiaan. Kokouksessa 17.9. Oulun kaupungin henkilöstöjohtajan tehtäväksi tuli tehdä uusi virkamääräys, jonka yhdyskuntajohtaja Matinheikki allekirjoitti 21.9. 2012, 190§.

Sain siis pätevän virkamääräyksen odoteltuani yli 4 kuukautta. Virkamääräyksessä 190§ kerrotaan, että jatkan viranhaltijana Oulun kaupungin palveluksessa vuoden vaihteeseen saakka eläkkeellejäänti-ilmoitukseni mukaisesti. Määräyksessä kuvataan myös työn sisältö, joka on toukokuussa esittämäni kaltainen.

Asia on osaltani loppuun käsitelty. Se oli sitä jo ennen kuin asiaa uutisoitiin julkisuudessa äskettäin.

Edessäni on jälleen puhdas valkoinen pöytä.

Kategoria(t): Uncategorized | 2 kommenttia

Poliittinen puhe – elämäni ensimmäinen

Sää ei hellinyt Rotuaarin lavalla lauantaina 6.10.  kun ehdokkaita esiteltiin yleisölle. Jokaisen tuli pitää minuutin puheenvuoro. Piti harkita tarkkaan, mitä sanoo, minuutissa ei pitkiä jaaritella.

Uuden Oulun valtuuston tärkein  ja vaativin tehtävä on saada kaupunki toimimaan ja suoriutumaan palvelutehtävistään. Tartuin siis siihen. Olenhan tehnyt töitä jo pitkään kotikaupunkini hyväksi suunnittelijana ja virkamiehenä. Olen suunnitellut koteja ja viihtyisiä asuinalueita. Harkitulla maankäytöllä on syntynyt myös työpaikkoja.

Niinpä kerroin yleisölle, että olen ylpeä kaupungista, mutta koen sen myös haasteena. Meillä on vahvuuksia. Meillä on koulutettu ja aktiivinen nuoriso, rohkea ja luova talous sekä edullinen asumisen hintataso.

Haasteina ovat palvelut ja talous. Kun uusi Oulu perustetaan oikein, se saadaan toimimaan ja palvelemaan meitä parhaalla mahdollisella tavalla. Viritetään kaupunki toimimaan yhdessä. Olen valmis panemaan tietoni, taitoni ja itseni likoon. Ei tästä muuten selvitä.

Kun katselin lavalta pitkin Rotuaaria, mietin, että tämä paikka on kehittyvän kaupunkimme symboli. Aukion tulisi kuhista elämää, puheen sorinaa ja iloisia ääniä. Nyt kolea syyspäivä ei houkutellut väkeä paikalle.

Luulenpa kuitenkin, että tulin kuulluksi.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Asuminen Oulussa monta muuta kaupunkia halvempaa

Kalevan alakerta-artikkeli 4.10.2012 

Asumisen kalleus ja siitä johtuvat monet ikävät seuraukset ovat pääkaupunkiseudun pulmista suurimpia. Tilanne on toinen Oulussa, jossa asuminen on selvästi halvempaa kuin pääkaupungissa ja monissa muissa kaupungeissa. Mistä ilmiössä on kysymys? Mitä Oulussa on osattu tehdä oikein? Johtuuko muiden kaupunkien kovempi hinta siitä, että ne ovat asuinpaikkana halutumpia?

Ei, alhainen neliöhinta johtuu maapolitiikasta. Kun kaupunki omistaa rakennettavan maan, se voi määrittää laadun, laajuuden ja ajoituksen sekä vaikuttaa siten hintatasoon. Oulussa ei ole päästetty markkinavoimia mellastamaan ja pumppaamaan ilmaa hintoihin kuten muualla on tehty. Oulussa ratkaisut ovat kunnallisten päättäjien käsissä, eivät markkinavoimien spekuloitavina.

Asumisen kustannukset ovat Suomessa muuta maailmaa korkeammat syistä, joihin emme itse pysty vaikuttamaan. Siksi onkin tärkeää, että oikealla maapolitiikalla saadaan hillittyä hintojen nousua kaupunkilaisten kukkaron parhaaksi.

Tilastot uusien asuntojen hinnoista osoittavat, että Oulussa neliöhinta on reippaasti halvempi kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Oulun kodit ovat Kuopioon, Jyväskylään ja Lahteen verrattuna 560–780 euroa halvempia neliöhinnaltaan. Oulun neliöhinta on Turkua 1 256 euroa halvempi. Oulussa asuinneliö maksaa keskimäärin 2 590 euroa. Helsingin hinta on melkein kaksi kertaa Oulua kalliimpi.

Oulu on kasvukeskus. Se täydentää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä luo uusia pientalovaltaisia asuinalueita. Kymmenen vuoden aikana Oulussa on tuotettu keskimäärin 1 540 asuntoa vuodessa. Koska kaupungissa halutaan tukea lapsiperheitä, pientalotuotantoa seurataan, nyt 250 luovutetun tontin tavoite on saavutettu. Lisäksi kaavoitus on kyennyt luomaan neljän vuoden tarvetta vastaavan kaavoitettujen tonttien reservin.

Asumisen hinta ja laatu ovat ensiarvoisia elementtejä ihmisen elämässä – ja kaupungille niistä tulee elämän ja kuoleman kysymyksiä. Tuotanto, teknologia, luovuus ja kulttuuri tulevat kilpailukykyiseen, menestyvään kaupunkiin. Sellaiseen, jossa ihmisillä on varaa asua ja jossa asumisen laatuun on paneuduttu.

Takavuosina esitettiin kysymys: onko meillä varaa hyvään ympäristöön ja korkeatasoiseen arkkitehtuuriin? Tänään voimme todeta; meillä ei ole varaa olla ilman korkeatasoista ympäristöä ja arkkitehtuuria.

Oulussa rakennuspaikkojen tarjonta on monipuolinen. Kun kaupunkirakennetta eheytetään ja kerrostalovaltaista ympäristöä laajennetaan, sekä vuokra- että omistusasuntojen tuotanto on riittävä. Asuinympäristönä jokisuisto, ruutukaava-alue ja uudet luonnonläheiset alueet ovat vaihtoehtoja, joita Oulu ylpeänä voi tarjota.

Mitä on maapolitiikka? Se varmistaa edellytykset pitkäjänteiselle maankäytölle, asuntotuotannolle ja elinkeinoille. Se määrittelee maanhankinnan ja luovutusten keskeiset periaatteet. Sen avulla maa turvataan kaupungin käyttöön oikea-aikaisesti, oikealta paikalta kohtuuhintaan. Oikea maapolitiikka varmistaa myös maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun.

Oulun maapolitiikkana on hankkia kaavoitettavat alueet omistukseensa vapaaehtoisin kaupoin. Päättäjät ovat myös rohkeasti tarttuneet lunastusmenettelyyn keskeisillä kasvualueilla, mikäli muilla keinoilla ei ole päästy hyvään ratkaisuun. Silloin maan hinnan määrittelee ulkopuolinen asiantuntijataho.

Tonttien tarjonnan täytyy vastata kysyntää. Oikealla maapolitiikalla laajojakin alueita voidaan rakentaa samanaikaisesti ja saada kaupungin omat investoinnit nopeasti käyttöön ja tuottamaan. Kaavoitettu, runsas tonttivaranto luo asuntomarkkinoille ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Pientalomarkkinoille on jopa syntynyt uusi tuote, asemakaavoituksen suunnitelmiin perustuva kaupunkipientalotyypistö, jonka myynti on vakiintunut puolensadan kodin tietämiin.

Asemakaavan muutosalueilla Oulu on valmis maankäyttösopimuksiin ja kysyntä on kohdannut tarjonnan. Rakentajat ovat päässeet kilpailemaan laadulla ja hinnalla kaupunkilaisten eduksi. Oikein ymmärrettynä maankäyttösopimus kaupungin ja maanomistajan välillä on yhteistyötä kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi.

Oulun tie on monikuntaliitos, jossa kaupungista ja neljästä kunnasta syntyy uusi Oulu. Siinä voi syntyä myös ei-toivottuja muutoksia. Uhkana on, että uusi Oulu luopuu vanhasta ja viisaasta maapolitiikasta. Jos harkitusta ja hallitusta maankäytöstä ei pidetä kiinni, menetetään avoin ja terve kilpailuasetelma, menetetään toimivat markkinat ja edullinen asuntojen hintataso. Kaupungin kilpailukyky rapautuu.

Toivottavaa yleisen edun nimissä on, ettei kaupungista löydy sellaista poliittista hurjapäisyyttä, joka on valmis maksattamaan meillä asunnontarvitsijoilla lisähintaa asuinneliöistä. Asukkailta ei tarvita tulonsiirtoja maanomistajille tai tuotantoketjulle.

Onko Oulu eri maata kuin muu maa? Ei ole. Elämme samassa Suomessa ja samassa taloudessa. Ero Oulun hyväksi asuntoasioissa syntyy tahdosta ja tavasta toimia. Oulussa on oma malli, joka toivottavasti pysyy.

Mielikuvissa Oulu voi olla pimeä, ankea kaupunkipahanen keskellä ei mitään. Niin surkea paikka, että Nokiakin tekee lähtöä.

Mielikuvissa kaupunki voi myös olla viihtyisä yhteisö joen ja meren äärellä. Kaunis kaupunki lakeuden avaran taivaan alla. Kaupunki joka on menestynyt ja päättänyt menestyä myös tulevaisuudessa.

Kategoria(t): Ajankohtaista ajassa | Avainsanat: , , , , | 4 kommenttia

Läksiäisviikko

Läksiäisviikko herkisti mielen

Työpäiväni virkamiehenä Oulun kaupungin palveluksessa tulivat täyteen. Ajatukseni on tulevaisuudessa siirtyä oululaisten palvelukseen toisella tavalla.

Oli aika välitilinpäätökselle, aika yhteenvedoille, arvioille ja kiitoksille. Mitä tuli tällä elämän jaksolla tehdyksi?

Läksiäisviikon järjestelyissä tarvittiin työtä ja taitoa. Upea sihteerini Asta Hasari kantoi tästäkin tapahtumasta päävastuun ja onnistui oivallisesti Sari Salkosalon ja muun henkilökunnan kanssa. Kiitos ja kumarrus.

Kiitokset näistä hienoista vuosista

Kaudellani kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit ja insinöörit ovat tulkinneet kaupungin edun asettamat tehtävät ja tavoitteet samansuuntaisesti. On ollut innostavaa johtaa joukkoa, joka osaa keskustella, vertailla, väitellä sekä löytää yhteisen ratkaisun. Vuosien mittaan olen voinut työskennellä hienojen ihmisten joukossa. Tärkeimmäksi työtoveriksi on noussut kaupungingeodeetti Kaija Puhakka, hänelle suurkiitos.

Minulla on ollut keskusteleva, avoin, älykäs, ammattitaitoinen ja yhteisvastuullinen henkilökunta toteuttamassa missiota paremmasta Oulusta, tekemässä kanssani työtä kaupunkilaisten parhaaksi. Ansiomme ovat kiistattomat, tapamme toimia on esimerkillinen.

Oulun malli menestyy hyvin

Keskiviikkona tapasin työtovereitani kahvitellen Ympäristötalon Leetassa. Esitin täydelle salille välitilinpäätökseni, esitelmän Oulun mallista. Kun keräsin aineistoa, havaitsin, että toimialani on menestynyt, parantanut tahtiaan kaiken aikaa, talous on vaaterissa, palvelutuotteen hinta ja laatu ovat kohdallaan, on syntynyt hyvää, turvallista ja viihtyisää ympäristöä sekä oivallista arkkitehtuuria. Kaupunkisuunnittelu Oulussa on valtakunnan huippua, se on tosiasia. Miksi? Asemakaavoituksessa me olemme viitsineet ja osanneet. Prosessi on viritetty ja kaupunki ongelmineen ja mahdollisuuksineen on otettu haltuun. Työhyvinvointi kukoistaa. Vain lahjakkaat ja motivoituneet ammattilaiset tähän pystyvät.

                                                 Kiitos kiitoksista työtoverit!


Työtoverini kertoivat: Karhula on ollut hyvä esimies, hän on luonut hyvän, innostavan ilmapiirin. Karhula on pohdiskeleva ja keskusteleva, mutta myös päättäväinen, kun sen aika tulee. – Nousi pala kurkkuun. Täytyy tunnustaa, olen ollut onnellinen virkamies. Nyt jatkan tyytyväisenä ja ylpeänä kohti uusia haasteita.

Viikon perjantai valkeni sadepilvien lomasta. Työtoverini lauloivat yhteisessä tilaisuudessamme Varjakassa minulle: ”Lennä Karhulan Matti, lennä. Lennä Karhulan Matti. Palaa elävänä takaisin.” Mieli herkistyi, luin sanojen viestin: jätä arjen sauhu ja tahma, anna sielun lentää, vapaana, onnellisena, korkealle. Sanoilla oli myös konkreettinen sisältö, Esa Kauppi vei meidät, vaimoni Annen ja minut aikaisin aamulla pilviin lentokoneella. Kiitos!

…ja yhteistyökumppanit!

Perjantaina puoliltapäivin alkoi vastaanotto Kaupungin talon lämpiössä. Vieraita riitti yhtenä jonona nelisen tuntia, varmaankin yli sata juhlavierasta. He kaikki ovat yhteistyökumppaneita vuosien varrelta, ihmisiä, jotka ovat panostaneet kanssani kaupungin kehittämiseen.

Pitivät puheita. Kertoivat, että Karhula on työskennellyt koko työuransa ajan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti hyvän ympäristön, arkkitehtuurin ja rakennuskulttuurin puolesta. On myös tuonut asemakaavoitukseen strategisen jänteen. Hän on ratkaisujen valmistelussa ja esittelyssä kiitettävästi valottanut yksittäisenkin kohteen asemaa ja tärkeyttä tavoitellun kokonaisuuden osana. Väittivät minun myös panostaneen vuorovaikutteiseen suunnitteluun, kaupunkilaisten näkökulmien ottamiseen aktiiviseen käyttöön suunnitteluprosessissa. Karhulan pitämät kokoukset kuulemma olivat tehokkaita ja johdonmukaisia, kokouksen jälkeen jokainen tietää seuraavat askeleet ja tehtävät.

Uskoako puheita? Uskoin, tuli juhlava tunne. Olen onnellinen mies.

Kategoria(t): Ajankohtaista ajassa | Kommentoi

Huuskon linnut saivat pönttönsä odoteltuaan 12 vuotta

Muistatko Huuskon talon historiaa? Se piti alun perin purkaa. Asunnottomien nuorten asiaa ajava Oulun Oranssi valtasi talon ja kieltäytyi poistumasta paikalta. Tiukkojen vaiheiden jälkeen purkupäätös peruttiin. Aikanaan Arkkitehtitoimisto Karhula& Rinne suunnitteli talolle uuden elämän entisen pohjalta. Oulun Sivakka otti talon haltuunsa. Suunnittelu huonokuntoisen ja osin palaneen talon toimivaa tulevaisuutta varten oli vaativa. Lopputulos näyttää kuitenkin onnistuneelta. Koko projektille pantiin eräänlainen piste pari viikkoa sitten. Cumuluksen pysäköintitalon rumalle seinälle suunnitellut linnunpöntöt pehmentämään betonista ilmettä. Nyt ne on asennettu paikoilleen.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Soppaa torilla

Tässä galleriassa on 1 kuva.

 Tarjosin Oulun päivillä lauantaina 1.9. lammaskaalikeittoa kenttäkeittiöstä eli soppatykistä. Sopparetken tukikohta oli Oulun ruotsalainen koulu, jonka pihalla soppakanuuna porisi ja savusi koko perjantai-illan. Lihat kypsennettiin ja lihat luista irrotettiin sekä kaalet pilkottiin sisätiloissa. Kokkitiimiin liittyivät vaimoni Anne, perhetuttavamme Pirkko ja … Lue loppuun

Lisää gallerioita | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Maakrunnisäätiön luonnonsuojelua

Tässä galleriassa on 6 kuvaa.

Luonnonsuojelua käytännössä Iin edustalla, keskellä aavaa ja laajaa Perämerta aalloista kohoaa kaksi saarta: Maakrunni ja Ulkokrunni. Saaret, pinta-alaltaan noin 6800 hehtaaria ja lähistön vesialueet muodostavat Krunnien luonnonsuojelualueen. Sitä hallinnoi Maakrunnisäätiö. Joulukuussa 1937 perustettu säätiö sai lahjoituksina ja ostoina osan saarten … Lue loppuun

Lisää gallerioita | Kommentoi